Rakennusetsintää Nikkilän vanhassa mielisairaalassa

Raunioiden sijaan mentiinkin tekemään rakennusetsintää Nikkilän vanhaan mielisairaalaan, jossa oltiin pari kertaa viime keväänä. Safir pääsi mukaan jo sen vuoksi, etten niin myöhään illalla halua sitä kotiin jättää edes Celon kanssa useaksi tunniksi. Hyvä näin, koska tämänkin illan reissu kesti kaikkinensa 5 tuntia.

Meidän ryhmäläisistä kahdella on tällä hetkellä pentu joten samalla kun tutkailimme rakennuksen useat kerrokset läpi, niin pennut saivat vuorotellen olla mukana. Safir oli mukana heti alkuun ja vaikka kyseessä on melkoisen jännnittävä paikka - paljon ovia, pimeää, erilaiset lattiat, paljon hajuja - ja koko ryhmä lisättynä kolmella lapsella, niin tosi reipas poika oli. Vähän portaikot jänskätti, mutta muuten käveli reippaana joukon seassa. Lopuksi Merja meni istuskelemaan kahteen pimeään huoneeseen ja "etsimme" Safirin kanssa hänet. Safir kulki melko tiukasti perässäni, mutta oman liikkeeni ohjauksella bongasi Merjan. Kolmantena piiloon menivät vielä mukana olevat lapset, jotka jäivät yhden pimeän huoneen lähimpään kulmaan ja sieltä Safir heidät bongasi heti kun sisään menimme.  Varmasti uupuneena kaikesta uudesta Safir pääsi autoon omaan boksiinsa fleece-peittojen väliin nukkumaan.

Ronja tiesi tasan tarkkaan missä oltiin ja mitä oltiin menossa tekemään ja kierrokset oli sen mukaisia kun odoteltiin omaa vuoroamme ulkona. Aloitimme alakerrasta, jossa tiesin piilossa olevan kaverini Katin, joka oli mukana. Vähän epäilytti miten ilmaisun käy, kun Ronja ei ollut edes kerennyt moikata Katia vaikka samalla autolla kuljettiinkin. Ronja lähti työskentelemään itsenäisesti puoleen väliin käytävää asti käyden huoneita läpi. Sitten lähdin itse mukaan ja yritin pysyä kartalla mitkä huoneet Ronja oli jo tarkastanut. Ronja oli tohkeissaan, mutta en selkeästi pystynyt mistään sanomaan onko sillä haju, joten lähdimme käymään huoneita läpi järjestelmällisesti. Jossain kohtaa Ronja irtosi itsekseen toisen huoneen kautta toiseen jossa viipyi vähän kauemmin - kolinasta päättelin, että nyt on Kati löytynyt ja sieltähän se tuli rulla suussa. Rullantuonti oli hätäinen, mutta tämä ei ollut oikea paikka nipottaa siitä, joten päästin sen näytölle lennosta.

Seuraava kerros oli hankalampi. Ronja työskenteli hyvin ja seurasin ja parhaani mukaan ohjailin sitä tarvittaessa. Lopulta olimme tilanteessa, että sanoin Ronjan käyneen kaikki huoneet läpi, mutta se ei ollut löytänyt ketään. Hajulla se tuntui olevan useassakin kohdassa. Se merkkasi yhden huoneen oventaustaa ja muutenkin siinä keskivälillä, jossa ei kuitenkaan ketään ollut. Lähdin tarkastamaan huoneita vielä uudelleen Ronjan kanssa varmistaen, ettei siltä jää joku kaappi tai muu suljettu ovi huomaamatta. Ja olihan siltä jäänytkin. Näin aiemmin kun Ronja tarkasti ko huoneen, jossa oli vessat. Se kyllä kävi ovet jotenkin läpi, mutta ei ollut saanut hajua. Raottelin itse ovia ja sieltähän Ronja sitten samantien bongasikin maalimiehen.

Seuraavaksi menimme vielä kerroksen ylöspäin hoitajien huone-kerrokseen. Ronja oli tässä samantien kerrokseen tullessamme käynyt yhden maalimiehen luona (n. puolessa välissä oikealla puolen), mutta ei tuonut rullaa eikä palannut sinne, vaan ehkä sai hajun toisesta maalimiehestä, jota lähti etsimään juosten suoraan käytävän päähän ja rappukäytävään. Nina pyysi kutsumaan Ronjan pois ja se tulikin - mutta palasi sinne myöhemmin sitten vielä uudelleen ja uudelleen. Tätäkin kerrosta työstimme pitkään ennen kuin mm lopulta löytyi hissistä, joka oli rappukäytävän puolella. Sain kuulla kerroksessa olevan toinenkin mm joten jatkoimme huoneiden tarkastamista. Ronja oli tässä vaiheessa todella väsynyt ja se olisi tarvinnut vettä jo heti alkuun, mutta sitähän en ollut tajunnut ottaa mukaan. Hyvin se kuitenkin sinnikkäästi jatkoi töitä ja lopulta löysi maalimiehen, jolta toisella yrityksellä toi rullan.

Mitä tästä sitten opin:

• Ota vettä mukaan aina rakennusetsintäään! Erityisesti mielisairaalaan, joka on todella iso rakennus ja erittäin pölyinen + kuiva ilma. 
• Rakennuksessa hajut leviää niin, että Ronjasta on todella vaikea sanoa, milloin se on varsinaisella hajulla. 
• Opettele lukemaan koiraa paremmin + miettimään miten hajut rakennuksessa kulkeutuvat. 
• Ronja kykenee työskentelemään väsyneenä ja janoisena melko pitkään turhautumatta juurikaan. Itselläni oli enemmän huoli, että se varmaan turhautuu ja pitäisi jotenkin auttaa sitä jne. No se vesi olisi tietysti ollut apu paikallaan!