Tehis-treenit /Heidin valmennus

Pari ryhmästä oli pois, joten meillä oli Ronjan kanssa melkein puoli tuntia treeniaikaa tällä kertaa. Tehtiin aika kahdessa pätkässä, ensin merkkiä ja sitten ohjattua lyhyempi aika. 

Merkillä Ronjalla on ongelmana se, että kiertää merkin ja valuu eteenpäin vaihtelevan matkan ennen kuin pysähtyy. Heidin neuvo tähän oli opettaa merkki käytännössä kokonaan uudelleen. Ensin läheltä niin että itse hakeutuu merkin taakse (jos valuu niin ohjaa oikeaan kohtaan, muttei palkkaa). Kauempaa voi tehdä niin kuin ennenkin on tehty että samantien merkin kohdalla käsky ja palkka lentää samantien. Naksun kanssa pitää olla varovainen, että kun naksauttaa niin palkan tultava silti oikeaan kohtaan eikä saa sen jälkeenkään valua. Eli toisin sanoen pitää rakentaa se tarpeeksi hitaasti etenemällä tarpeeksi lyhyeltä matkalta niin että onnistuu. 

Ohjatussa nouto ei ollut "varsinaista ongelmaa" - vaan vähän epävarma, enkä ole ottanut keskikapulaa sen jälkeen kun Ronja pari kertaa on eksynyt sille. Ongelmaksi ilmaantui se, että Ronja juoksee liian suoraan kapulalle, jolloin saattaa bongata juurikin sen keskikapulan. 
Heidin ehdotukset treeniin: 

• Avustajan kanssa (tai yksin) niin että avustaja vie kapulan, itse lähtöpisteessä koiran kanssa ja sitten vien Ronjan merkille, peräännyn ja lähetän. Näin ollaan käytännössä tehtykin jossain kohtaa. 
• Koira merkillä, heitän molemmat kapulat (tai lelut/pallot) sivuille, peräännyn ja lähetän jommalle kummalle. Tätä suositteli tekemään pallojen kanssa, pitää vaan miettiä mikä lelu olisi tarpeeksi kiinnostava paikoillaankin mutta jonka pystyisi heittämään niin ettei kovin paljon pompi tai poukkoile niin kuin Ronjan lempipallot tekevät.
• Koira merkillä, kävelen kaaren ja vien itse kapulan paikalleen/ käyn näyttämässä sen, palaan ja jään pari metriä sivuun merkistä eli sivusuunnassa lähemmäs noudettavaa kapulaa. 

Safir oli mukana treeneissä opiskelemassa innokkaana katseluoppilaana, itse sai treenailla vähän lenkillä ja sitten iltaruokansa yhteydessä vähän temppuja, paikkamakuuta, perusasentoa (se on ehkä kaikista vaikein edelleen) ja vähän kaukojumppaa. Pitäisi keksiä järkevät sanat kaikkiin, jotten turhaa sekoita sanomalla saman sanan kahteen eri asentoon (esim maahanmeno muuten, maahanmeno kaukoissa).

Tässä vielä aurinkoisen kevättalvipäivän valokuvasatoa. Celostakin olisi tullut kuvia, jos ei akku olisi loppunut heti alkuunsa.. Jospa seuraavan kerran muistaisi välillä ladatakin akkua ainakin ennen kuin lähtee ulkoilemaan sen kanssa.