Kettistä

Molemmat pääsi tuttujen lasten kanssa vähän kettistelemään. Juu ei ne esteet aina menny ihan just oikein päin, mutta onneksi Ronjan liikkeet ei pienestä rikki mene. Kaikilla oli hauskaa ja se oli pääasia.

Ja sai Ronja tehdä telineet lopuksi ihan "virallisesti" mun kanssa - ja hienosti meni. Pöydillä ois tarvinnut vähän enemmän malttia, mutta häiriötekijöitä oli kuitenkin ihan kiitettävästi.

Jatkoa eiliselle ruutu-treenille ja agilitya

Käytiin tuossa lähikentällä jatkamassa eilistä ruutu-treeniä. Ilman lelua, kun luulin että mulla ei ollut sellaista (ois ollu, mut myöhästä huomata se 5 tunnin päästä treeneistä). Eli namipalkalla. Alustan kanssa muuten hyvä, mutta ei silti meinaa jäädä odottamaan - sitä työstettiin. Pääasiassa tehtiin paikka-treeniä ihan läheltä, eri puolilta ruutua. Ronja oli kyllä nauhojen sisäpuolella melkein järjestäen, mutta hakeutui enemmän musta katsottuna oikeaan sivuun. Ja istui tai meni maahan!! Arveluttavaa palkata sitä noista asennoista, vaikka kriteerinä olikin paikka, ei asento. Lopuksi tehtiin ruoka-rasian kanssa kauempaa ja meni tosi hyvin. Kansi kun oli kiinni niin jäi odottamaankin aika hyvin ja sain jopa naksuteltua seisomisesta.
Ja vähänkö tuo otus kuumuu tuosta ruudun tekemisestä ->ääntä ja vielä enemmän ääntä - ja huonoja käytöstapoja! Hyppii vasten, meinaa repiä hihaa tai taskua, haukkuikin! Siis mun pieni suloinen rakas pörrökasa on itse röyhkimysten röyhkimys! Pitäiskö jotain käytöstapoja opettaa sille kenties??? Mut joo, mä en oikein tiedä mikä olis paras tapa reagoida sen ääntelyyn ja tuohon kaikkeen. Nyt vaan lähdin poispäin ääntelystä ja komensin röyhkeydestä (tosin kuunteliko kukaan, sitä en tiedä..). Periaatteessa voisin pistää Ronjan jäähylle, mut en haluais käyttää kiinni olemista rangaistuksena, kun Ronja kokee sen muutenkin jo riittävän negatiivisena enkä haluais näin olevan. Täytyy miettiä - mut näin ei voi jatkua, koska tuo vaan pahenee tällaisissa liikkeissä kuin ruutu. Osittain varmaan turhautumista, epävarmuutta, mitä lie.. mutta silti.

Celo sai myös tehdä ruutua -ei ole sitä ikinä tehnyt. Namin kanssa paikkaa läheltä. Meinasi eka mennä ihan haisteluksi, mutta sitten löytyi joku punainen lanka ja pystyttiin harjoittelemaan.

Illalla vielä vikat agilityn ulkotreenit. Oli vähän helpompi muistettava rata ja treeni menikin melko hyvin. Musta putki oli muillakin tökkinyt - Ronja meni ekan kerran sinne hyvin, mut tokalla kertaa ei meinannut mennä ollenkaan - jotain outoa siinä selkeesti oli. Mut pimeetä tietysti oli. Puomin ja keinun kontaktit oli ok. Keinun teki pari kertaa vähän turhan kovalla vauhdilla ihan päätyyn asti ja sitten kyllä odotti, että laskeutui. Raila sanoi, että tuo on paras tapa tehdä keinu, mutta Ronjan selän kanssa en tykkää, joten täytyy pysyä siinä jarruttamisessa.
Musta on aika jännä, että agilitya Ronja pystyy tekemään ihan hiljaa, odottamaan nätisti, ihan mitä vaan. Siellä se harvoin on kovin röyhkeä ainakaan. Ja kuitenkin järjellä ajatellen on kiihdyttävää jne. Mut ehkä se siellä purkautuu myös paremmin, kun tietää mitä tekee.

Ruutua ja kettistä vesisateessa + vähän agia

Siinähän se jo tuli tämän päivän treenit otsikossa..  Eli ruutua tehtiin ensin Caritan kanssa - läheltä ruudun paikkaa eri tavoin. Merkkaamalla sanalla tai naksulla, antamalla itse hakea paikkaa, lelulla, namilla, näyttämällä. Kaikkea kokeiltiin ja kaikkea saadaan kokeilla jatkossakin, koska mikään ei ollut sellainen "jes tää toimii".

Kettis-telineet tehtiin myös kaikki ja perusasentoja lukuunottamatta (en niitä vaatinutkaan märässä) meni aika loistavasti. Pöydille oikein hyvä vauhti ja ohjattavuus. Eli siinä vaiheessa kun tulee se masennus, että ei me mitään osata, niin siirrytään hetkeksi peko-kentän puolelle tekemään kettistä ;) Sen Ronja osaa! Harmi vaan, ettei päästä kokeeseen sitä testaamaan.

Meinasi unohtuakin - Celo sai tehdä vähän agilitya. Sellaista hauskaa -putkeen irtoamisia, hyppyjä, lisää putkia, muutamat kepit. Ja Celokin oli taitava! Oikein hyvä vauhti ja ohjattavuus silläkin tällä kertaa.

Tekniikkaharjoituksia

Elikäs nyt sitten oli vuorossa sitä tekniikkaa rullan kanssa. Puhtaasti ilmaisuharjoituksia siis Ronjalle raunioilla. Tuonteja eri kohdista etukasaa ja lopuksi pysty-betonirenkaista ilmaisua. Ja ruotsalaisen rullan kanssa.

Kotona tein irto-ruotsalaisen kanssa harjoituksia, joissa Ronja sai tuoda rullaa sohvan kautta, sängyn alta ryömien, peiton läpi tunkeutumalla - käteen asti. Pääsääntöisesti nämä harjoitukset meni tosi kivasti - noudonomaisesti istui luovutuksessa ja malttoi odottaakin. Tämä ei ihan tällaisenaan kuitenkaan nyt siirtynyt raunioille ja vaikka alkuun olin määrittänyt oman "kriteerini" niin ilmeisesti se oli sitten kuitenkin liian tiukka ja säätämiseksi meni sitten radalla. Joiltain maalimiehiltä joutui hakemaan rullan useampaan kertaan - yllätykseksi kasan takana tasaisella olevalta maalimieheltä lähtiessä rulla putosi melkein heti suusta pois - vielä siinä tasaisella ollessa - itse olin kasalla. Kolmannella toi hyvin.

Betonirenkaat oli vaikeita ja tarvitsi käden roikkumaan avuksi - se auttoi heti. Ekan maalimiehen menon renkaaseen näki, mutta lähti silti etsimään kauempaa - joko haju kulkeutui tai sitten ei vaan "halunnut tietää" missä mm oli, koska oli vaikea ilmaista. Kaikki on mahdollista.

Irtorullaa, norskia, lisää tekniikkaa????

Tehtiin me vähän muutakin tänään - pääasiassa tosin vaan lenkkeiltiin, mutta sivussa treenailin vapaana ollessa kaukokäskyjä (istu, maahan ja kokeilin "pysy"). Liikkeestä aina kääntyy ja ottaa askeleen pari muhun päin, mutta en usko että pahasti sekottaa kaukoja -on kuitenkin melko eri kuin "viralliset kaukot".

Syystreeni-masennus

Aamupäivällä tokoiltiin lähikentällä molempien kanssa. Ronja sai tehdä ohjattua (siis mikä ohjattu - ikinä kuullutkaan??), vähän tunnaria, stoppia, kaukoja ja seuraamista. Seuraamista oli pakko ottaa loppuun, että saatiin jotain mikä onnistuu.. ja sitten talloin melkein neidin varpaille peruutuksessa!

Ohjatuissa Ronjan oli vaikea muistaa mitä piti tehdä - palattava pari askelta taaksepäin. Tuntui unohtuvan vähintään se kapulan kohta ihan täysin - Ronja juoksi vaan ohi ja kovasti etsi kapulaa - sitten saattoi ajautua väärälle kapulalle vaikka keskikapulan otin jo alkuun pois. Tehtiin vain vasenta puolta tällä kertaa, kun en jaksanut jäädä hinkkaamaan enää toisenkin puolen kanssa. Ohjattu piti olla kuitenkin ihan sellainen sivuhomma tänään.
Tunnarin olemassaolon muistin kerrankin itse, joten sitä halusin tehdä kun vielä on nurmea. Ensin toi kasasta vaan ekan mikä silmiin sattui. Toisella kertaa haki kasasta kapulan ja otti suuhun sen, mutta melkein samantien sylkäisi sen pois, kun nenään sattui ilmeisesti sopivasti se "oman" haju. Vau! Ja tähän olisi voinut lopettaa, mutta pakko oli jatkaa, jotta sai lisää epäonnistumisia... niinpä niin.. Eli lopulta palasin vain oman piilotukseen.
Stoppi - siis ei - mä tarvitsen jonkun suunnitelman nyt sen opettamiseen, koska multa loppuu keinot. Namin heittäminen - mikä on ainoa toimiva tällä hetkellä - on tyhmää, koska ne lentää huonosti ja pitäisi olla vähintään lihapullan kokoinen, jotta olisi varmempi "tarkkuus" (ja jos joku tässä kohtaa ihmettelee, että miksen käytä sitten lihapullaa, niin pitää muistaa, että tuon 9-kiloisen koiran kohdalla muutama lihapulla vastaa jo ateriaa ja noita toistoja pitäisi saada paljon).  Lelulla taas ei toimi niin hyvin -tai toimii silloin kun pallo lentää vaan taakse, mutta en pääse siitä eteenpäin. Eli se siitä stopista!
Kaukoissa ei ollut valittamista - en tehnyt paljoa toistoja, pääasiassa palkkasin ekasta noususta eri välimatkoilta. Oon huomannut, että Ronja jää jostain syystä helposti kiinni mun vasempaan käteen - samalta vaikutti kokeessakin - nyt koitin sitten antaakin istumaan merkin vasemmalla kädellä, eikä kertaakaan ollut noudattamatta merkkiä. Voihan olla ettei mitään tekemistä asian kanssa, mutta testaamisen arvoista. Jos näin on, niin pitää sitten miettiä käsimerkit uusiksi.
Seurata Ronja sentään osaa - ainakin treeneissä! Koitin harjoitella vähän askeleita -siis itseni takia lähinnä ja muutenkin tehdä monipuolista seuraamista, joka olisi mielenkiintoista Ronjan mielestä.

Celo kävi melkoisilla kierroksilla ja tarjoili maahanmenoa ja istumista itsekseen yms. Ei ihan sellainen mielentila, missä oppisi kovin paljoa, kun ei malttanut kuunnella. Otti ohikulkijoista häiriötä, joten voi olla että paikkana ei paras mahdollinen Celolle. Tehtiin luoksetuloja ja seuraamista vähän kuitenkin. Celo joutui myös odottamaan melko pitkään ja kiihtyi Ronjan katsomisesta, joten sekin varmasti vaikutti.

Illalla Espoon raunioille Ronjan kanssa. Kouluttajaksi saimme Gabi Tuomen, jonka lisäksi meitä oli 4 Vantaalaista koirakkoa. Ronjan kanssa ollaan Espoossa oltu viimeksi n. vuosi sitten ja rataa on muutettu tässä välillä.
Ronjalle suunniteltiin 2 umpparia/puoliumpparia ja 1 avopiilo. Lisäksi aloitettiin treeni yhdellä rullantuonnilla radan ulkopuolella. Rulla putoaa ihan liian aiikaisin, mutta en halunnut vieraalla radalla paneutua siihen enempää, joten hyväksyin ilmaisut, jotka muutenkin oli jo hankalia. Ekasta maalimiehestä Ronja sai hajun melkein heti, mutta työsti sitä pitkään ja jättikin sen, joten luulin ettei ollutkaan sitten hajulla. Lopulta paikallisti hajun, mutta ilmaisu oli vaikea, kun otti kyllä rullan suuhun, mutta piilolta olisi pitänyt hypätä n. ½ metriä ylöspäin rulla suussa. Itse totesin heti, että juu -se ei ehkä pysty siihen.. Näin jälkeenpäin ajateltuna -siis miten niin ei pysty??? Hyppynoudossa ei ole mitään hankaluuksia. Toki eri tilanne kun paikaltaan ponnistettava, mutta eipä tuo rullakaan paina paljon 100 grammaa enempää. Menin lähemmäs ja lopulta Ronja kuitenkin loikkasi sieltä rulla suussa vaikka olisin hyväksynyt vain sen että tuo sen siihen reunalle. Mutta treenilistalle tämäkin siis.
Toka piilo oli helpompi niin etsinnän kuin ilmaisunkin suhteen. Kolmannelle Ronja juoksi melkein suoraan ja saikin suorapalkan.

Pitäisi tehdä ihan rullatekniikka-harjoituksia taas vaihteeksi. Kokeilla vielä ehkä norskiakin, kumpi pysyy suussa paremmin - kumpi helpompi ottaa suuhun hankalilla piiloilla ja saisko norskin säädettyä paremmaksi.

Mutta joo, otsikkoon viitaten itsellä on tän päiväisen jälkeen sellainen olo, että nyt tarttis oikeesti tehdä jotain mitä Ronja osaa. Ehkäpä ilmoitan sen agi-kisoihin. Tosin sinnekin saa mennä ilman muo, koska mä taas voin sekoilla siellä niin paljon. Mikään ei oo hyvä! :D Pikainen katsaus kisakalenteriin kertoo, että seuraava mahdollisuus kisata on oikeastaan omat kisat 6.10., jolloin meillä on Sirken toko-koulutus. Tosin ei ne välttämättä sulje pois toisiaan.

Viimeistä viedään

Eli tänään oli sitten vuorossa vikat Sannan ohjaamat tokotreenit tältä erää. Ja superkivaa taas olikin. Kuuntelu/temppurata-treenit teemana. Alkuun muutama pikkuharjoitus yksitellen. Esim. hyppy ja sieltä merkille lähetys, josta luoksetulo-maahanmeno. Tästä Ronja suoriutui yllättävän hyvin. Kapulan jättämisessäkään (heitto, käännös ja merkille lähetys) ei ollut vaikeuksia, mutta kapulanpitoharjoitus oli melko toivoton. Eli kotiläksyksi saatiin kapula suussa kaiken kivan tekemistä (nyt olisi ollut kaukot, seuraamista ja ruutuunmeno). Haasteellinen oli myös ketju, jossa ensin kapulan heitto hypyn taakse, ruutuun lähetys, sieltä kiertäminen, stoppi, luoksetulon loppuosa ja siitä hypyn yli kapulan haku. Ronja jotenkin hämääntyi tuossa hypyn kohdalla ja jäi vaan seisomaan hypyn eteen. Kaukot hypyn takana olikin mielenkiintoinen "temppu" - Ronjahan jää melkein kiinni hyppyyn istumaan, joten siitä maahanmeno luonnollisesti on hieman haasteellista. Ensimmäisestä maahan-käskystä Ronja katsoi muo vaan, että "anteeks mitä" - kun toistin käskyn, niin Ronja sitten kiltisti hieman peruuttaen kävi maate, jotta mahtui siihen. Seuraavat istu ja maahan oli jo helpommat.

Viimeiseksi oli vielä "kisa", jossa ohjaajakin sai liikkua vauhdikkaasti. Aloitus merkille lähetys, sieltä kutsu ja jäävät eri kohdissa, siitä pujottelua, jättö hypyn taakse ja hyppy kutsuna - eri merkille lähetys ja siitä ruutuun. Tässä Ronja lähti aluksi varsin vauhdikkaasti merkille - ja jatkoi sen ohi kaikkien pujottelutötsienkin ohi ja sieltä vauhdilla takaisin. Kävihän se näinkin.. Kaikenkaikkiaan Ronjalla oli varmasti hauskaa kaikki muut osat paitsi tuo kapulanpito, mikä ei ollut yhtään kivaa. Osittain syynä tähän yksinkertaisesti yleiset kapulanpitovaikeudet ja osaltaan varmaan myös se, ettei ollut edes omaa kapulaa mukana. Tosin veikkaanpa, että kun kokeillaan samaa omalla kapulalla niin ei se ole yhtään helpompaa.

Yritin "oikolukea" tätä kirjoittamaani tekstiä, mutta totesin sen olevan mahdotonta. Kukaan muu tuskin siis ymmärtää mitään sepustuksistani, mutta toivottavasti itseäni muistuttavana toimii ;)

Jäljet ja agia

Koirat saivat etsiä aamuruokansa sitten pellolta - varmaan osa jäi sinne, mutta eiköhän nuo riittävästi ruokaa saaneet kuitenkin ;) Tein siis jäljet molemmille. Tuuli vähän turhan paljon ja sekoitti varmaan vähän, mutta molemmat silti ihan ok. Lyhyehköt jäljet, ehkä n.50m. Namit joka jäljellä, Ronjalle pientä ässää alkupuolella. Tähän asti Ronjan jäljet on olleet suoria. Vähän haasteellinen tuo pelto pohjana, varsinkin Ronjan kohta oli märkää ja sellaista heinikkoa, että multa ei voinut saada mitään apuja ainakaan siihen, että missä jälki meni, kun en sitä itse tiennyt..
Ronjan oli vaikeampi löytää aloituskohta - Celolla meni helposti. Muutenkin Celo jäljesti aika hienosti. Ronja joutui enemmän hakemaan jälkeä matkan varrellakin, mutta tietysti tuo ässä teki siihen vähän haastetta. Tuuli ja taakse jääneet namit myös houkuttelivat kovasti.

Illalla oli Ronjan agi-treenit. Mielenkiintoinen rata, osa ihan simppeliä ja osa semmoista kiemuraa, että voi muisti-parkaani taas. Ja sitten piti vielä ensin käydä läpi mielikuvaharjoituksena ajanoton kanssa ja sen jälkeen kisanomaisesti. Black outteja lukuunottamatta meni hyvin eli toisin sanoen koira oli loistava kuten aina. Ei haitannut vesisadekkaan. Lopuksi vähän sitten treenailtiin niitä hankalampia kiemura-kohtia.