Mentiin tohon Sotunkiin tokoilemaan pitkäkarvojen kanssa, vaikka olikin ihan helle ja keskipäivä. Onneksi sain koirat varjoon niin että vain suorittava joutui olemaan paahteessa. Aika hyvin molemmat jaksoi kuitenkin kun viilennettiin välillä ja lyhyet treenit teinkin vaan.
Safir sai tehdä ensin, jotta malttaisi sitten olla odottamassa. Tehtiin merkkiä, ruutua ja pari oman piilotusta. Merkki oli suht ok lyhyehköltä matkalta. Hakeutuu itse sen taakse, mutta asento ei ole 100% varma. Palkkaan kuitenkin niin nopeasti vielä.
Ruutuun vein palloa ja jonkun kerran heitin pallon perään. Herkästi lähtee ruudun takareunan yli kun vauhti on kova -> huomioi palkan suunta.
Oman etsimisen aikaan oli jo tosi kuumissaan, mutta pikaiset pari piilotusta ja heti löydöstä sai tiputtaa ja palkka.
Ronjan kanssa tehtiin myös merkkiä, ruutua ja oman piilotus, lisäksi ekoista askeleista palkkaus ja maahanmeno sekä nouto.
"Seis"-käsky oli edelleen vähän hakusessa sekä merkillä että ruudussa, pari kertaa kyllä pysähtyi hyvin. Joitakin kertoja lelulle ruutuun. Helle rajoitti toistojen määrää. Noudossa eka ei meinannut ottaa, tuli joku pamahdus just ennen, joten en ihmettelekään. Onneksi ei keksinyt että olis liittynyt kapulaan.
Askeleissa ei ollut kovin skarppina, helle ja "hälytystestaus" häiritsi. Maahanmeno liikkeestä hyvä. Ai niin, tehtiin me lopuks vielä yks kaukojen eka nousukin ja se oli hyvä kans.
Illalla lähdettiin Claudian kanssa tekeen vähän ampumis ja jälki-treeniä vielä, Safir pääsi mukaan. Eka jäljet, jotta ehti hetken aikaa olla ja sillä aikaa tehtiin ampumis-osuus. En ollut suunnitellut Safirille sen kummempaa, mutta päätin käyttää tilanteen hyväksi ja otettiin muutama laukaus sille. Ekalla syöttelin sille nameja, ampuja niin kaukana, että hyvä kun kuului. Tokalle menin vähän lähemmäs ja leikittiin, ei reaktiota. Kolmannen ajaksi laitoin maahan ja palkkailin. Pää kääntyi laukauksen suuntaan, mutta ei muuta. Neljännellä vielä menin vähän lähemmäs ja leikittiin. Oli oikein hyvä.
Jälki oli Safirin ensimmäinen, joka askeleella nami. Ongelmana oli paikka, jälki meni ojanpientareella ihan ison tien vieressä. Autoista ja muista mölyistä Safir ei onneksi välittänyt, mutta isompi ongelma oli keltiäiset, jotka halusivat syödä Safirin eväät! Mutta tais käydä niin, että Safir söikin ne. Mut muo vähän ahdisti ja jouduin jostain kohtaa ottamaan Safirin eteenpäin. Vähän meni Ronjan aloitustyylisesti nurinpäin jälkeä, mutta loppua kohti alkoi tajuta kyllä. Jäljen lopussa hanska ja loppupalkka tuli sitten multa kun oltiin lopussa.
No comments:
Post a Comment